Itsemurha

Suomessa tehdään noin 40 itsemurhayritystä vuorokaudessa. Neljä ihmistä kuolee itsemurhaan päivässä. Tavallisimpia tapoja toteuttaa itsemurha ovat hirttäytyminen, ampuminen ja lääkkeiden yliannostus. Vuositasolla itsemurhia tapahtuu noin 1200-1500.

Tavallisesti itsemurhaa yrittänyt on alle 35-vuotias naimaton henkilö, joka on aikaisemminkin yrittänyt itsemurhaa. Hän on nauttinut alkoholia lähellä yrityksen ajankohtaa ja ollut yhteydessä johonkin hoitojärjestelmään. Tavallisimmin itsemurhaa yrittänyt on tehnyt itsemurhan muusta syystä kuin halusta kuolla. Itsemurhan motiivina saattaa olla halu katkaista vaikeat kokemukset hetkeksi, saada nukkua ja levätä tai tarve vedota toisiin; vaikuttaa muiden käyttäytymiseen tai muuttaa sitä. vain harvoin motiivina on halu päättää elämä lopullisesti, kuolla.

Itsemurhaa yrittänyt tuntee häpeää eikä ehkä puhu mielellään kokemuksistaan ja ongelmistaan hän haluaa piiloutua todellisuudelta ja avulta. Paras aika puuttua ongelmiin on välittömästi itsemurhayrityksen jälkeen. Itsemurhayritystä ei tule vähätellä eikä kiistää vaan teon syihin ja ongelmiin on puututtava heti. Jos joudut kohtaamaan ihmisen joka miettii itsemurhaa, on suunnitellut sitä tai yrittänyt sitä, pyri juttelemaan rauhallisesti tämän henkilön kanssa. Anna hänen kertoa luottamuksellisesti vaikeasta elämäntilanteestaan ja tarjoa keskusteluapua omien voimiesi mukaan. Kehota ottamaan yhteyttä myös koulupsykologiin tai terveyskeskuksen psykologiin tai lääkäriin. Jos yhteydenotto tuntuu vaikealta, kenties voisit itse mennä ensimmäisellä kerralla mukaan.

Itsemurhaa suunnittelevan tai yrittäneen ihmisen kohtaaminen on raskasta. Se herättää meissä voimakkaita avuttomuuden ja riittämättömyyden tunteita. Kuuntelijaksi joutuminen laittaa meidät vastakkain elämän ja kuoleman ajatusten kanssa. Meissä herää helposti ”pelastajabakteeri”, joka ottaa elämäntehtäväkseen toisen ihmisen pelastamisen. Auttajan on hyvä muistaa, että itsemurhasta kantaa vastuun vain ja ainoastaan sitä yrittänyt henkilö, eikä kenenkään muun pidä ottaa vastuuta kantaakseen.

Kun läheinen ihminen tekee itsemurhan, se vaikuttaa lähiympäristöön usein yllättävän voimakkaasti. Kuolleen ihmisen läheiset miettivät tuskaisesti mitä olisivat voineet tehdä toisin, miten olisi voinut auttaa, olla toisella tavalla, jättää tekemättä, tulla tehneeksi. Syyllisyys ja pelko tapahtuneesta vuorottelevat ja saavat aikaa paljon pahaa mieltä. Itsemurhan tehneen ihmisen läheisten tulisi saada tukea ja apua tilanteeseensa. Heillä pitäisi olla mahdollisuus jakaa kokemuksiaan ja päästä syyllisyyden tunteistaan ajan kanssa. Jäljelle jäävät näkevät usein painajaisunia, heissä syntyy pelkotiloja kuolemaa ajatellessa ja joko taipumusta vetäytyä yksin tai kertoa jokaiselle mahdolliselle kuuntelijalle tunteistaan. Kun läheisesi tekee itsemurhan, ota yhteyttä psykologiin, älä jää tunteittesi kanssa yksin!